Savonranta
Takaisin podcastien pääsivulle.
Savonranta-jaksossa kuullaan taustanäyte kappaleesta Vanha sodessi (trad. Suistamolta) jouhikko-orkesteri Puol’villasten levyltä Puol’villaset (Kulttuuriagentit ry 2005).
Linkkivinkkejä
Linkkien toimivuus tarkastettu 16.6.2020
Savonrantalaiset-ryhmistä kuulet, mitä kylillä tapahtuu.
facebook.com/groups/1396691520608832/
facebook.com/Savonrantalaiset-256679984514890/
Savonranta.fi ja YSSI -yhdistysportaali listaavat yhdistykset.
savonranta.fi/yhdistykset/
yssi.fi/yhdistykset/?fwp_luokka=kyla-ja-asukasyhdistykset
Visit Savonlinna-palvelun Savonranta-sivulta pääset kootusti tutustumaan alueen palveluihin.
visitsavonlinna.fi/savonranta/
Savonrannan kehittämissäätiön sivustolta löytyy muun muassa vapaa-ajan asukkaalle palveluja tarjoavien yrittäjien yhteystietoja sekä Savonrannan Sanomien näköisversioita.
Paasveden piruista ja Paholaiskivistä voit lukea muun muassa Wikipediasta. Internet on täynnä Paasvesi-asiaa ja ilmiöistä on tehty lukuisia dokumentteja. Axel Straschnoy tuottaa parhaillaan tuoreinta.
fi.wikipedia.org/wiki/Paasselk%C3%A4
Retkipaikan mukana pääset Kakonvuoren jylhiin maisemiin.
retkipaikka.fi/savonrannan-kakonvuoren-pirun-luolaa-etsimassa/
Paasveden outojen valoilmiöiden lisäksi katseilta piilossa, järven syvänteissä, elää harvinaisia jättikatkoja (Gammaracanthus lacustris) ja jäännehalkoisjalkaisia (Mysis relicta). Ne ovat saimaannorpan lailla reliktilajeja, jotka ovat jääkauden peruina jääneet ikään kuin vangiksi Saimaalle.
Lekotin lomakeskus toimii ympärivuotisesti. Sieltä löydät muun muassa köysiratapuiston, joka on auki läpi kesän.
Savonrannan kirkonkylän läpi virtaava Vuokalan reitti on vapautumassa kahleistaan, kun vanhat padot puretaan ja jokea ennallistetaan lohikalojen liikkumiselle ja lisääntymiselle sopivaksi. Samalla loppuu sähköntuotanto Vuokalan myllyssä. Etelä-Savon museot -sivusto esittelee vesivoimaa ja Järvilohi-sivusto kertoo Saimaan uhanalaisista lohikaloista.
etelasavonmuseot.fi/elementit/vesi/voimaavedesta.html
jarvilohi.fi/
Orivirran saarto on keskiaikainen linnake, jonka tehtävänä on todennäköisesti ollut rauhoittaa levotonta rajaseutua. Heikki Kirkinen käsittelee Orivirran saartoa kaksiosaisessa teoksessaan Karjala idän ja lännen välissä, joka on avoimena datana kokonaisuudessaan luettavissa netissä.
savonranta.fi/orivirran-saarto/
rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4001
doria.fi/handle/10024/170166
doria.fi/bitstream/handle/10024/170155/HT099_opt.pdf?sequence=1
Kotiseutuliitto kertoo kaikista Etelä-Savon museoista:
Reetta Ranta ja Antti Huttunen ovat tehneet hienon teoksen, jossa esitellään Paasveden valoilmiö. Metsien kätkemä, opas Suomen kauneimpiin kohteisiin (Gummerus, 2006)
Suomen järvialueiden rikasta kulttuuriperimää luodataan Hanna Makkulan katsauksessa Ves’kansan jäljille. Katsaus eteläsavolaiseen kulttuuriperinteeseen (Savonlinna, 2003)
epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_952-458-248-1/urn_isbn_952-458-248-1.pdf
Klassikkoteosta Heitänkö helekoo ja muita savolaisia kummitustarinoita (Savonlinnan kirjapaino, 1981) löytyy kirjastoista ja antikvariaateista. Se on savonlinnalaisen toimittaja Aini Rössin kokoama mainio kirja. Hänen toinen teoksensa, Kuikka Koponen. Konstikas kujeilija (Savonlinnan kirjapaino, 1979), kertoo savolaisen silmänkääntäjän, Säämingissäkin vaikuttaneen Koposen tarinan.
fi.wikipedia.org/wiki/Kuikka-Koponen
Jussi Virratvuoren teos Kiveen hakattu historia : Sulo Strömberg – Kerimäen ja Puruveden alueen historiatiedon etsijä ja kerääjä (Hai, 2012) on kunnianosoitus kerimäkeläiselle Sulo Strömbergille, joka teki mittavan työn paikallishistorian kerääjänä ja tallentajana. Häneen haaviinsa jäi paljon savonrantalaisia tarinoita.
Pirjo ja Verna Julkusen (toim.) teos pureutuu myös itäisen Savon raja-alueen kertomusperinteeseen. Sulo Strömberg. Kerimäen ja Savonrannan kyliä kiertämässä. Tarinoita Paasveen piruista ja pohuista (Tripylon, 2006)
Maankäyttö-lehden jutussa lähdetään Strömbergin kanssa metsään tutustumaan valtakuntien rajoihin, joita on nykyisen Savonlinnan seudulla ollut historian saatossa milloin savolaisten, karjalaisten, milloin taas ruotsalaisten, novgorodilaisten ja venäläisten merkitseminä ja kiisteleminä.
maankaytto.fi/arkisto/mk303/mk303_142_manninen.pdf
Ruusintorppa Savonrannalla on Kansan sivistysrahaston ylläpitämä kirjailijaresidenssi. Se on kirjailija Tauno Yliruusin ja tekstiilitaiteilija Ingeborg Yliruusin lahjoittama kesäkeidas, jonka rauhallinen ilmapiiri on edistänyt taiteilijoiden luovuutta jo vuodesta 2010.
sivistysrahasto.fi/ruusintorppa/
Hilkka-Liisa Pitkänen teki merkittävän kulttuuriteon Savonrannalla järjestäessään taustajoukkoineen jouhikonrakennuskursseja, perustaessaan jouhikko-orkesteri Puol’villaset sekä organisoidessaan A. O. Väisänen –symposiumeja.
jouhikko.wordpress.com/
kulttuuriagentit.wordpress.com
Jouhikko on polvien välissä soitettava jousisoitin, jolla säestettiin erityisesti tansseja Karjalassa ja Itä-Suomessa. Savonranta-jaksossa sivuttu professori A. O. Väisänen tallensi sen viimeisiä taitajia 1900-luvun alussa.
www2.siba.fi/jouhikko/
etno.net/soitin/jouhikko
kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8195
kansalaisopistot.fi/portfolio/jouhikon-tarina/
wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Jouhikanteleen_soitto_ja_rakentaminen
Nykymuusikoista muun muassa Ilkka Heinonen ja Pekko Käppi ovat muokanneet jouhikkotraditiota tähän päivään. Rauno Nieminen on monipuolinen muusikko ja soitinrakentaja, joka on perehtynyt jouhikkoon väitöskirjassaan.
ilkkaheinonentrio.com/sounds.html#
pekkokappi.com/
raunonieminen.com/
etno.net/oppimateriaalikirja/soitinten_tutkiminen_rakentamalla_esimerkkina_jouhikko
Todellisiksi Savonranta-tietäjiksi pyrkivät voivat tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Digitoitu Savon historia
Savonrannan historia (Savonrannan kunta, 2001)
Eino I. Ahvenainen. Savonrannan seurakunta 1862-1962 (Savonrannan seurakunta, 1962)
Eino I. Ahvenainen. Savonrannan seurakunta 125-vuotias : ajan tasalle saatettu uusi painos aikaisemmin ilmestyneestä juhlajulkaisusta (Savonrannan seurakunta, 1988)
