Olavinlammas

Olavin päivä 29.7. merkitsi ennen vanhaan kansalle kesän ja syksyn rajaa, jolloin heinätyöt oli saatu tehdyiksi ja monissa pitäjissä pidettiin käräjiä ja markkinoita. Päivään yhdistettiin piirteitä sadonkorjuujuhlista, ja juhlaan kuului lampaan uhraaminen ja syöminen. Katolisen kirkon ylläpitämä Olavi-kultti sekoittui sujuvasti vanhoihin uskomuksiin ja tapoihin. Lampaan syönnin taustalla saattoi olla kristinuskoa vanhempi muinaissuomalainen riitti, jolle vain annettiin myöhemmin kirkollinen tulkinta. Olavinlampaan syöntiin liittyi monenlaisia salaperäisiä menoja. Kun lammas tuotiin sisään, piti lepän- ja kuusenoksilla pirskottaa vettä kynnykselle, eikä luita saanut heittää pois ennen illan tuloa. Lammas syötiin alkujaan maahaltijan kunniaksi ja tulevan vuoden onnen arveltiin riippuvan tavan noudattamisesta.

Keskiajalta lähtien aina Venäjän vallan aikaan saakka Olavin päivää varten Olavinlinnassa kasvatettiin mustaa pässiä. Sen kohtalona oli joutua juhla-aterialle paistiksi. Olaviin perinteisesti liitetty lammaskaritsa muuttui täällä pässiksi: onkin sanottu, että karkeat savolaiset eivät pitäneet pientä karitsaa riittävän vahvana tunnuksena soturi Olaville. Olavinlinnan maskotiksi valittiin siis isosarvinen pässi. Linnan mustasta pässistä on kirjoitettu tarinoita ja kirjoja ja sille on pystytetty patsas Olavinlinnan läheisyyteen Tallisaareen. Nykyisin tämä patsas on suosittu nähtävyys ja erottamaton osa kaupunkikuvaa. Lisäksi pässin pää koristaa monia tunnuksia, mm. Savonlinnan Pallokerhon logoa.