Pihlajavesi
Takaisin podcastien pääsivulle.
Linkkivinkkejä
Linkkien toimivuus tarkastettu 16.6.2020
Pihlajalahden kyläyhdistys toimii pitkän Pihlajaveden päässä, Saimaan sylissä. Savonlinnan seudun kyläyhdistyksiä löytyy kootusti YSSI-yhdistysportaalista.
pihlajalahti.com/
yssi.fi/yhdistykset/?fwp_luokka=kyla-ja-asukasyhdistykset
Pihlajaveteen pääsee tutustumaan monin tavoin. Oman veneen lisäksi voi käyttää reitti- ja tilausliikennettä Savonlinnassa ja Punkaharjulla. Veneitä ja muita vesikulkuneuvoja voi myös vuokrata. Retkisatamia ylläpitävät ainakin Metsähallitus, Pidä Saaristo siistinä ry sekä Saimaan virkistysalueyhdistys ry. Lisäksi alueen pursiseuroilla on yhteisiä tukikohtia.
visitsavonlinna.fi/maisemaristeilyjen-lahtoajat-kootusti/
visitsavonlinna.fi/veneily-saimaalla/
luontoon.fi/pihlajavesi/palvelut/veneilijoidenpalvelut
saimaanvirkistysalueyhdistys.fi/virkistysalueet/piispanhuvilan-virkistysalue
saimaanpursiseurat.fi/matkaveneily/
pidasaaristosiistina.fi/
roopekartta.fi/map
savonlinna.meripelastus.fi/
Kaupunkiveneitä on nyt saatavilla. Kotiseututyötä tekevä Sääminki-seura tarjoaa kesällä 2020 Savonlinnan keskustassa kaksi kaupunkivenettä veloituksetta lyhyeen käyttöön.
saaminkiseura.fi/kaupunkiveneet/
Suomen Höyrypursiseura pitää yllä kattavaa tietoa Saimaalla seilaavista höyrylaivoista. Seuralla on myös julkaisutoimintaa sekä yleisötapahtumia Savonlinnassakin.
steamship.fi/
Veneilysaimaa– kokoaa Saimaan satamat yhdelle sivustolle. Kätevän valikon kautta pääset tarkastelemaan kohteita satamatyypeittäin, alueittain ja niiden ominaisuuksien perusteella.
Saimaan veneilyopas on tuhti tietopaketti kaikesta veneilyyn liittyvästä.
veneilysaimaa.com
en.calameo.com/read/0053485361400cfdf0313
Kalastusluvista löydät perustietoa Savonlinnan kaupungin sivuilta ja kalastuksesta tietopaketin Visit Savonlinnan alta.
savonlinna.fi/asukas/liikunta_ja_ulkoilu/vapaa-ajan-kalastus
visitsavonlinna.fi/kalastus-saimaalla/
Pihlajaveden ainutlaatuinen järviluonto kannattaa kokea paikan päällä, mutta asiasta saa enemmän irti tutustumalla myös esimerkiksi Saimaan luonto- ja museokeskukseen ja Savonlinnan maakuntamuseo Riihisaareen. Savonlinnan kaupunki omistaa kaksi liikennekelpoista laivaa, Savonlinnan ja tervahöyry Mikon.
savonlinna.fi/riihisaari
savonlinna.fi/riihisaari/nayttelyt/museolaivat
luontoon.fi/pihlajavesi
Syvemmälle Pihlajaveden ekologiaan pääsee ympäristöhallinnon ja Suomen ympäristökeskuksen kautta.
ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Pihlajavesi(6539)
syke.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html
Kotiseutuliitto kertoo kaikista Etelä-Savon museoista:
Perinnebiotoopit ovat lajirikkaita alueita, joiden määrä on maanviljelyn ja karjatalouden muutoksen myötä vähentynyt voimakkaasti. Pihlajaveden saarissa on kaskikulttuurin muovaamia reheviä lehtoja, joilla pörriäiset surraavat ja niittykasvit kukkivat. Metsähallitus on viime vuosina järjestänyt suosittuja paimenviikkoja, joiden aikana yleisö voi päästä ylläpitämään näitä perinteisin menetelmin.
ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Perinnebiotoopit
luontoon.fi/vapaaehtoistoiminta/paimenviikot
Pihlajaveden laivareittien ja huviloiden historiasta voit lukea Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannasta. Pääset aikamatkalle, jossa valkokylkiset höyrylaivat kulkivat lähes joka laiturin kautta ja saaristolaiskulttuuri eli voimakkaana. Kiinnostus laivoihin on näppituntumalla arvioituna kasvamassa, eikä syyttä. Höyrykoneen hiljainen suhahtelu ja laivan kiireetön kulku läpi järvimaiseman on aina sykähdyttävä kokemus.
esku.fi/asp/artikkeli_det.aspx?ARTIKKELI_ID=310020
http://esku.fi/asp/alue_det.aspx?ALUE_ID=10382
rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4446
Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu vuosina 2011-2013. Loppuraportista löydät kuvattuna mm. Kokonsaaren, Punkaharjun ja monia muita podcast-sarjassamme sivuttuja paikkoja.
maaseutumaisemat.fi/wp-content/uploads/2014/02/ESA-raportti-valtakunnalliset.pdf
Kokonsaareen pääset myös Maria Luostarisen, Juhani Kovasen ja Leena Lahdenvesi-Korhosen mukana teoksessa Saaristokylien perinteitä Pihlajavedellä (Etelä-Savon ympäristökeskus, 2003). Kokonsaarella on vuosisatainen ja edelleen jatkuva asutushistoria vesireittien solmukohdassa.
doria.fi/bitstream/handle/10024/134557/ESAmo45.pdf?sequence=4
esku.fi/asp/alue_det.aspx?ALUE_ID=10197
Lyhytelokuva Kaskisavun mailta vuodelta 1937 antaa autenttisen kuvan kaskikulttuurista ja niistä työmenetelmistä, joilla elanto saatiin entisinä aikoina.
elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_604870
Kaskiviljelyksen vaikutus Suomen metsiin on Olli Heikinheimon vuonna 1915 julkaistu kirja, joka kuvaa kaskeamista. Digitoituun versioon pääset linkin kautta. Linnasaaren torpan tarina puolestaan kertoo saaristolaiselämästä kaskikulttuurin aikana.
silvafennica.fi/pdf/article7534.pdf
luontoon.fi/linnansaarentorppa/torpanvaiheet
retkipaikka.fi/linnansaaren-torppa-rantasalmi/
Norppakartta kertoo, missä reliikeille on syytä antaa pesimärauha.
julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/Saimaannorppa-Pihlajavesi.pdf
Vesikartta-palvelusta näet, miten lähiseutusi pinta- ja pohjavedet voivat.
ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila
Miljoonakaupunki Pietari on pitkään ollut tärkeä paikka Saimaan ja Pihlajaveden alueen ihmisille ja heidän elannolleen. Suurvaltapolitiikka ja ensimmäinen maailmansota raivasivat englantilaisen kivihiilen markkinoilta ja halkojen vienti kasvoi hetkeksi merkittävään mittaan ennen Venäjän vallankumousta.
issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/dostojevskin_anoppi_ja_savustettu_hanhi/31 (ss. 29-30)
Saimaan geopark -sivusto kertoo Saimaan synnystä napakasti ja kansantajuisesti.
saimaageopark.fi/saimaan-tarina/
Linnavuoret ovat paikkoja, joilta käsin on tähystetty vihollisen liikkeitä rautakaudelta alkaen (500 eea). Korkealta näkee tänä päivänäkin yli järvenselkien. Maisemat huumaavat ja pysäyttävät kauneudellaan. Sulkavalla sijaitseva Pisamalahden linnavuori on vaikuttava paikka.
Eeva-Liisa Kauppisen Kesä Saimaalla. Huvilakulttuuria Savonlinnan seudulla (Savonlinnan maakuntamuseo, 1998) kertoo hienolla tavalla Savonlinnan huvilakulttuurin alkuajoista. Teos löytyy kirjastoista ja antikvariaateista.
Rakas Savonlinna. Itäsavolaisia kulttuurikuvia (Helsingin Savonlinna-seura, 1990) on Paavo Harjun ja kumppaneiden kirja, joka kuvaa pienen puukaupungin elämää 1900-luvulla tarinoiden avulla.
Ristiinalaisen Ari Mannisen järkälettä Saimaa. Koko tarina (readme.fi, 2020) ei voi ohittaa, kun haluaa yhteen koottua, kattavaa tietoa Saimaasta. Kirja käy läpi kaikki kunnat, lukuisia paikkoja ja kertoo nippelitietoa sekä kiehtovia tarinoita menneiltä ajoilta ja tästä päivästä. Saimaa on täydellinen mökkikirja sateisten päivien varalle ja lähes loputon lähde kiperille tietovisoille.
