Olavinlinnan kappeli sijaitsee Kirkkotornissa, joka keskiajalla tunnettiin nimellä Pyhän Olavin torni linnan suojeluspyhimyksen, Pyhän Olavin mukaan. Kirkkotilan rakentaminen lienee ollut suunnitelmissa jo linnaa perustettaessa vuonna 1475, sillä seudulla ei ollut kirkkoa järkevän etäisyyden päässä, ja lisäksi katolinen kirkko piispa Konrad Bitzin johdolla tuki Olavinlinnan rakentamista voimakkaasti.
Kappeli oli kirkollisessa käytössä aina 1630-luvulle, jolloin se jäi pieneksi sen hetkiseen tarpeeseen nähden ja Kuninkaansali otettiin kirkolliseen käyttöön. Tämän jälkeen Kappelia käytettiin varastotilana, eikä sitä ilmeisesti juurikaan hoidettu, jolloin seurauksena oli esimerkiksi keskiaikaisten kattomaalausten tuhoutuminen suurelta osin. Jäljellä olevista kattomaalausten jäänteistä pystyy erottamaan lehti- ja kukkakuvioita sekä vaakunoita. Lisäksi seinää kiertää kaksitoista vihkiristiä. Kappelissa on kolme alttaria; rekonstruoitu pääalttari ja kaksi sivualttaria sekä sakastisyvennys. Pääalttarilla on Hannes Autereen veistämä puinen krusifiksi.
Kappelin yhteydessä on Suomen oloissa ainutlaatuinen ratkaisu, hagioskopi. Kappelin seinän aukon takana on kammio, jonne voitiin sijoittaa epäpuhtaina ja syntisinä pidettyjä henkilöitä, kuten rikollisia tai sairaita. Pienen hagioskopi-aukon kautta he pystyivät seuraamaan jumalanpalvelusta.
Nykyisin Kappeli on ekumeeninen ja siellä voi järjestää yksityistilaisuuksia kuten vihki- ja kastetilaisuuksia. Kappeliin pääsee tutustumaan Olavinlinnan opastetuilla kierroksilla.
Olavinlinna on avoinna ympäri vuoden, katso tarkemmat aukioloajat »
