Pyhän Olavin päivän historia

Savonlinnan kaupungin syntymäpäiviä juhlitaan joka kesä Pyhän Olavin päivänä 29. heinäkuuta. Tuona päivänä vuonna 1030 kaatui viikinkikuningas Olavi Haraldinpoika, josta tuli ihmetekojen ansiosta sekä katolilaisten että ortodoksien suosikkipyhimys. Kirkolliseen kalenteriin Pyhän Olavin päivä kuului 1200–1500-luvuilla, eräin paikoin jopa 1700-luvulla. Edelleenkin suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 29.7. on Olavin ja Ollin nimipäivä.

Olavin päivää juhlittiin 1200-luvulla messuin ja rukoushetkin Olaville pyhitetyissä kirkoissa tai Olavi-alttarien äärellä. Olavin päivästä muodostui kesäkäräjien pitopäivä. Isommissa pitäjissä, joihin väkeä saapui paljon, kokoonnuttiin pitämään neuvoa ja järjestettiin markkinoita. Olavin päivästä tulikin yleinen markkinapäivä. Päivään yhdistettiin myös piirteitä sadonkorjuujuhlista, ja juhlaan kuului lampaan uhraaminen ja syöminen. Olavinlinnassakin kasvatettiin aina Venäjän vallan aikaan saakka mustaa pässiä Olavin päivää varten. Savonlinnassa olavinlampaan perinteestä muistuttaa nykyisin mm. Tallisaaren pässipatsas.

Savonlinnan oopperajuhlien edeltäjä, Savonlinnan laulu- ja soittojuhlat järjestettiin Pyhän Olavin päivänä. Niiden pitopaikka oli Kyrönniemen kenttä Olavinlinnan läheisyydessä, ja kun myöhemmin Aino Ackté perusti Olavinlinnan oopperajuhlat, ne jatkoivat tavallaan laulujuhlien perinnettä Pyhän Olavin suojeluksessa. Nykyisin Olavinlinnan Keskushallissa nähtävä Pyhän Olavin patsas valmistui 1912, ihan kuin juhlia varten. Ja 18 vuotta myöhemmin, viimeisten Aino Acktén järjestämien juhlien yhteydessä onniteltiin 900-vuotiasta Pyhää Olavia.

Koska Savonlinnan kaupungin varsinaisesta perustamispäivästä ei ole tietoa, kaupungin omaksi syntymäpäiväksi vakiintui luontevasti Pyhän Olavin päivä. Tällöin Savonlinnassa järjestetään monia tapahtumia, palkitaan kaupungin hyväksi työtä tehneitä henkilöitä ja päivän päättää komea ilotulitus. Monien perinteisiin kuuluu myös käynti Olavinlinnassa ja torilla.