”Tulispa jo talvi, jotta pääsis hiihtää!”
”Tulispa jo talvi, jotta pääsis hiihtää!”
Kukaan ystävistäni ei olisi koskaan uskonut, että sanoisin tätä lausetta ääneen. Kuulun niihin ihmisiin, joille peruskoulun hiihtotunnit olivat viikon kauhu sekä jokatalviset hiihtokilpailut kuumeen paikka. Heitin sukset roskiin hiihtokurssin päätteeksi Opettajakoulutuslaitoksen hiihto-opinnoissa ja sanoin kuuluisan lauseen: ”En muuten tule hiihtämään enää koskaan”.Näin aloitti kirjoituksen Niina Uronen, jonka ei pitänyt enää palata suksille koulujen hiihtotuntien jälkeen. Toisin kuitenkin kävi. Lue Niinan tarina siitä kuinka entisestä kammotusta hiihdosta on tullut talven yksi kohokohdista ja kuinka Savonlinnan hiihtoladut vetävät puoleensa.
Kaikki kuitenkin muuttui vuosi sitten, kun Tanhuvaaran Urheiluopistolla Hirvosen Jarmo tokaisi minulle: ”Et muutes Niina pysty hiihtämään putkeen 30km. Jos pystyt, se on Shampanjapullo käteen”. Siitä se sitten lähti. Hiihtohimo.
Odotan iltaa, että pääsen kaartamaan Savonlinnan Aholahden hiihtokeskuksen parkkipaikalle. Valaistu latu Aholahdessa on perinteisen hiihtäjän unelma. Ladut ovat viimeisen päälle ajetut: tasaiset, urat yhtenäiset sekä myös kaarteissa sopivan syvät; sukset liukuvat kuin itsestään, potku antaa voimaa sukseen, joka vie eteenpäin – latuammattilaisten vetämät. Toki vapaatakin voi hiihtää, ken tahtoo. Mäet ovat Aholahden valaistulla ladulla sopivan loivia, mutta tuovat vaihtelua matkantekoon. Illassa ehdin hiihtää helposti 15km, siinä välissä kun lapset ovat harrastuksissa. Viikonloppuaamut ovat parhaita. Aamupalan jälkeen 15-30 km hiihtolenkki joko talviselle Tervastuvalle ja pikamatkana Aholahden valaistulle on talvipäivän kohokohta. Joku kerta tein pelkästään ns. vatsalihastreenin ja hiihdin liukkaalla kelillä edestakaisin Pihlajaniemen Pullinlahden hiihtolatua jäällä. Huumassa kannattaa kuitenkin muistaa pitää lepopäiviä – itsellä se välillä tuppasi unohtumaan ja rankaisuna maaliskuun lopun myyräkuume lopetti hiihtokauden kuin seinään. Maltti on siis valttia.
Mikäli mieli halajaa puiden katveeseen ja luonnon helmaan ovat Tanhuvaaran Urheiluopiston hiihtoreitit sekä myös Hotelli Punkaharjun ja Matkailukeskus Harjun Portin läheiset hiihtomaastot täydellinen hiihtonautinto. Kuulet palokärjen koputuksen sekä näet pupujussin puikkelehtivan puiden runkojen lomassa. Ladut ovat metsäreitistöllä – tunnet olevasi osa Beskowin satukirjaa.
Tulisipa äkkiä sitä lunta, jotta pääsisi taas tempaisemaan sen 30km hiihtolenkin ja nauttimaan vaikka pienet Shampanjat Hirvosen kanssa. Suosittelen kaikille, ihan kaikille, hiihtoa harrastukseksi. Meillä täällä Savonlinnassa on huikeat ladut ja miljöö hiihtoon! #ificanyoucan
Niina Uronen on monipuolinen liikkuja, joka työskentelee liikunnan ja koulutuksen parissa Tanhuvaaran Urheiluopistolla liikunnan ammatillisen koulutuksen koulutuspäällikkönä.
Kuva on Punkaharjun hiihtoladuilta. Niina Uronen ei itse ole kuvassa.
